KANADA – CANADA

Faktoja Kanadasta

Pinta-ala: 9 984 670 neli�kilometri�
V�kiluku: 32 422 919 asukasta
P��kaupunki: Ottawa (808 391 asukasta)

Monet urheilun, erityisesti j��kiekon, yst�v�t ehk� tuntevat Kanadan varsinaisena talviurheilumaana ja ovat p��sseet tutustumaan valtioon sit� kautta. Vaikka Kanadassa el��kin vahva urheilukulttuuri, sit� on USA:n ohella kutsuttu kansallisuuksien ja kulttuurien sulatusuuniksi. Kanada on laaja maa, jossa asuu monenlaisia ihmisi�, ja se tekee sen n�ht�vyyksist� ja muusta kulttuurista niin vaihtelevan. Sen jylh�t vuoristot ja kumpuilevat yl�ng�t tarjoavat ainutlaatuisia kokemuksia monenlaisille matkailijoille.

Kanadan Habbo Hotel ei v�ltt�m�tt� ole tullut monelle kovin tutuksi, vaikka siell� monen ihmisen osaamaa englantia puhutaankin. Suomen Habbossa py�rivilt� nopean kyselyn tulos on, ett� suurin osa ei ole edes kuullut Kanadan hotellista, saatikka sitten k�ynyt siell�. Kuitenkin he, jotka sinne olivat tiens� l�yt�neet, olivat pit�neet Hotelista paljon ja suosittelisivat siell� k�ynti� muillekin rauhallisen ja tyynen ilmapiirin takia.

HISTORIA

Nykyiselle Kanadan alueelle saapuivat ensimm�iset alkuasukkaat n. 35 000-12 000 eaa. He asettuivat Beringinsalmen kohdalle, ja nykyisten inuitien esi-is�t eteniv�t siit� it��n sek� pohjoiseen n. 1200 eaa. My�s viikingit k�viv�t noin vuonna 1000 Kanadassa, Newfoundlandin rannikolla, mutta eiv�t asettuneet sinne asumaan.

Varsinainen Kanadan maailmankartalle laitto tapahtui vuonna 1497, kun John Cabot, italialaissyntyinen tutkimusmatkailija, rantautui Newfoundlandiksi ristim�lleen alueelle. H�n julisti, ett� alue kuuluu Englannin kuningaskunnalle. Ei ole kuitenkaan t�ysin varmaa, mihin Cabot oikeasti rantautui, sill� my�hemmin 1534 Jacques Cartier, ranskalainen tutkimusmatkailija, nousi maihin Saint Lawrencen lahdella. H�nt� pidet��n varsinaisena Kanadan l�yt�j�n�, vaikka h�n saapui sinne vuosia my�hemmin kuin Cabot. Kummankaan tutkimusmatkailijan j�ljilt� ei j��nyt varsinaista pysyv�� asutusta, sill� kylm�t ja aikaiset talvet ajoivat maanviljelij�t pois, eik� muita elinkeinoja oikeastaan ollut. N�iden kahden tutkimusmatkan my�t� Englanti sek� Ranska v�ittiv�t, ett� osia Kanadasta kuului heille 1500-luvun keskipuolella. Vuonna 1583 Sir Humphrey Gilbert, kruunun palvelija, v�itti, ett� Newfoundland, mink� John Cabot oli Englannille julistanut, olisi Elisabet I:n my�nt�m�ll� luvalla Englannin ensimm�inen merenkantainen siirtokunta.

Vuodet 1604-1763 olivat uudisasukkaiden aikaa Kanadan maaper�ll�. P��osin Kanadaan virtasi ranskalaisia, ja vuonna 1663 Ludwig XIV julisti, ett� kaikki ranskalaisten siirtokunnat olivat nimelt��n Uutta Ranskaa. Seitsenvuotinen sota syttyi 1689, kun Ranska koki Englannin siirtokuntien uhkaavan heid�n mahtiaan. Ranska kuitenkin menetti kaikki osansa Uudesta Ranskasta sodan aikana Englannille.

Kanada on my�s toiminut taistelukentt�n� sek� tukikohtana monissa maiden v�lisiss� sodissa. Mm. Yhdistynyt Kuningaskunta k�vi merkitt�vi� taisteluita Yhdysvaltojen kanssa Kanadan maaper�ll� vuoden 1812 sodassa. Sota p��ttyi kuitenkin nopeasti, sill� Yhdistyneell� Kuningaskunnalla oli eritt�in v�h�n joukkoja j�ljell� Euroopassa k�ydyist� sodista.

L�pi Kanadan historian se on liitetty Yhdistyneeseen Kuningaskuntaan tavalla tai toisella. Kun Yhdysvallat ei lukuisista yrityksist��n huolimatta voinut liitt�� Kanadaa osaksi Yhdysvaltoja, alkoi Kanadaan virrata yh� enemm�n v�ke� Euroopasta, etenkin Yhdistyneest� Kuningaskunnasta. Yhdistynyt Kuningaskunta oli my�s ajamassa Kanadan etua silloin, kun maan rajat Yhdysvaltojen kanssa sovittiin ja sovittelemassa kapinoivien Yl�-Kanadan ja Ala-Kanadan v�lej�. Kanadat yhdistyiv�t kolmen vuoden vihanpidon j�lkeen vuonna 1840, ja Kanada sai itsehallinnon sek� parlamentin.

Kanada itsen�istyi vuonna 1867 ja oli sen j�lkeen mukana molemmissa maailmansodissa. Ensimm�isess� maailmansodassa Kanada taisteli ymp�rysvaltojen ja brittien rinnalla ja toisessa liittoutuneiden puolella. Kanadan v�kiluku kasvoi merkitt�v�sti sotien j�lkeen, sill� monet eurooppalaiset muuttivat sinne.

MATKAILU KANADASSA

Ne, jotka luulevat Kanadaa suhteellisen samaksi kuin naapurinsa USA n�ht�vyyksilt��n, ovat todella v��r�ss�. Kanadaan mahtuu monenmoista n�ht�v�� jokaisena vuodenaikana. Innokkaat laskettelijat t�ytt�v�t jylh�t rinteet talvella ja aikaisin kev��ll�. Monet ovat kehuneet Kanadan laskettelurinteit� maailman parhaiksi. Retkeilij�iden ja selk�reppumatkailijoiden kannattaa suunnata Kanadaan erityisesti kes�ll�, sill� vaikka kev�t ja syksy ovat hinnoiltaan halvempia, osa matkailuyrityksist� ei pid� kaikkia mahdollisia palveluita tarjolla n�ill� kausilla.

Ennen kuin on mahdollisesti l�hd�ss� kyseiseen valtioon, kannattaa suunnitella retken p�iv�j�rjestys hyvin. Silloin saa eniten irti koko matkastaan Kanadaan. N�ht�v�� nimitt�in riitt��. Kanadan suosituin turistikohde on kiist�m�tt� Niagaran Putoukset. Monet matkailuyritykset j�rjest�v�t sinne monenlaisia retki�, joten valinnan varaa l�ytyy. Jos haluat katsella kauempaa, se tietysti onnistuu mutta my�s l�helle putouksia p��set mm. veneell�.

Jos pit�� merimaisemista, idyllisest� ja kiireett�m�st� ilmapiirist�, on Nova Scotiassa sijaitseva Halifax oiva paikka k�yd�. Halifax sopii my�s retkeilij�ille, sill� se on historiallinen kaupunki linnoituksineen p�ivineen. Kanadassa on my�s lukuisia luonnonsuojelualueita, joiden mets�t sek� jylh�t solat ja vuoristot ovat ainutlaatuinen kokemus kaikenik�isille.

Shoppailijan Kanada keskittyy p��osin Vancouveriin. Kanadalaisten mielest� sielt� l�ytyv�t maan luksusputiikit tiivistettyn� samaan kaupunkiin. Hintataso on keskitasoa, ja kauppoja l�ytyy todella runsaasti. Vancouverissa ei kuitenkaan ole varsinaisia ostoskatuja, jotka vaikeuttavat shoppailijoiden t�ysp�iv�ist� ty�t�, ja julkisia kulkuv�lineit� on syyt� k�ytt��.

HABBO HOTEL – HABBO.CA

Kanadan Habbo Hotel avattiin virallisesti vuoden 2004 kes�kuussa. Vuoden 2006 alussa habboja oli 188 678, joka on k�vij�saldoltaan murto-osa esimerkiksi USA:n hotellista, joka oli avattu my�hemmin. Kun ensimm�iseksi saapuu Kanadan Habboon, luo hahmon ja menee Hotellin aulaan, huomaa, ett� siell� ei liikuskele juuri ket��n, vaikka kello on noin 12.00 p�iv�ll�. Tunnin visiitin aikana huoneessa k�vi vain muutama ihminen, joista vain yksi tai kaksi olivat Habbo eXperttej�. Heid�n kanssaan puhui helposti, ja he auttoivat minua l�yt�m��n hotellistaan paikkoja, joissa olisi paljon ihmisi�.

Monet "paikalliset" kehuivat Hotelin kiiret�nt� ilmapiiri� ja yst�v�llisi� habboilijoita. Monet kuitenkin mainitsivat my�s, ett� osa kanadalaisista on hieman �kkipikaisia ja n�s�viisaita, joka kyll� n�kyy joidenkin kohdalla. Itse sain oikein l�mpim�n vastaanoton Teatterissa, ja monet tuntuivat olevan kiinnostuneita kysymyksist�. Vastauksia heilt� sateli, sill� kaikki olivat helposti l�hestytt�vi� ja yst�v�llisi�.

Suosituimmiksi tiloiksi habboilijat kokevat High Dive Pool Deckin eli Suomessakin tunnetun Uima-altaan sek� TheatreDomen, joka on Suomen Hotelissa Teatteri. Yksityishuoneiden puolella suosiossa ovat kaikenlaiset pelit, jotka ovat pitk�lti samoja tai ainakin samantapaisia kuin Suomessakin. Eri k�vij�kunnille l�ytyy erilaisia pelej�. Tyt�ille, miksei my�s pojillekin, l�ytyy paljon "missari" -tyyppisi� kisoja. Pojille taas l�ytyi seikkailutyyppisi� sotapelej�, joissa toki n�kyi my�s muutama tytt�kin. Kanadan Habbossa p��see pelailemaan Suomenkin Hotelista tuttua SnowStormia, Peelopaalua sek� Battle Ballia, jota ei ole viel� toistaiseksi p�ivitetty Rebound-versioon.

Muuten julkiset tilat ovat samat kuin Suomenkin Habbo Hotelissa, mutta jos jollain suomalaisella on ik�v� vanhaa Hotellin Aulaa, sit� p��see moikkaamaan Kanadan hotellissa Main Lobby -nimell�. Kanadalaiset kertoivat, ett� eniten ihmiset ovat yksityishuoneissa, ja julkiset tilat eiv�t ole suosiossa kuin vain silloin, kun tulee joku uusi tila. Suosio kuitenkin hiipuu nopeasti, ja sitten menn��n taas takaisin yksityishuoneiden uumeniin. Syy on suurimmaksi osaksi se, ett� monilla on pahojakin bugeja julkisiin tiloihin menness�. Esimerkiksi kun menee Teatteriin, huone latautuu, mutta heitt�� heti etusivulle. Jos he saisivat kuitenkin valita, yleisi� tiloja voisi olla enemm�nkin, ja niit� voisi vaihdella useammin, jotta kiinnostus pysyisi yll�.

Jos siis olet kiinnostunut Kanadaan matkaamisesta, eikun vaan s��st�possua esiin kaivamaan. Vaikka matka voikin tulla kalliiksi, se on kokemus, jonka tulee aina muistamaan. Kun kerran k�y Kanadassa, sinne voi helposti haluta uudestaankin.

Jos et kuitenkaan voi syyst� tai toisesta nyt matkustella sen kummemmin kuin l�hikauppaan, k�y ihmeess� Habbo.ca -osoitteessa. Siell� p�rj�� ja tutustuu ihmisiin englanninkielell� ja miksei my�s ranskaksi, jota osa kanadalaisista puhuu. Liikkuminen suht samanlaisessa hotellissa on yht� helppoa kuin Suomenkin, ja puhuminen hoituu j�lleen kerran englanniksi. Kanadalaiset eiv�t pelk�� tulkita hieman virheellisestikin sanottuja lausahduksia, joten suosittelen l�mpim�sti Hoteliin tutustumista!

See you next time, eh?
Vaniljapasta