RANSKA – FRANCE

Faktoja Ranskasta

Pinta-ala: 675 417 neli�kilometri�
V�kiluku: 63 195 000 henkil��
P��kaupunki: Pariisi (2 142 800 asukasta)
Tunnettuja ranskalaisia tavaramerkkej�: Airbus -lentokoneet

Mit� sinulle tulee Ranskasta mieleen? Kenties Eiffel-torni, patongit tai Mona Lisa? Yleisesti tietomme Ranskasta k�sitt�v�t vain pienen osan maan v�rikk��st� historiasta ja nykyp�iv�n tapahtumista sek� n�ht�vyyksist�. Vaikka Ranska on jatkuvasti kasvava teollisuus- ja kulttuurimaa, tietomme ovat siltikin kovin rajalliset. Osa meist� voi tietysti olla jo varsinaisia Ranska-experttej�, varsinkin maassa k�yneet. Visiitti Ranskaan on kiistelem�tt� nimitt�in ainutlaatuinen kokemus kelle tahansa matkustajalle. Selk�reppumatkaajalle Ranskan laaja rautatieverkosto tarjoaa uskomattomia el�myksi� niin retkeilyn kuin kulttuurin kannalta. N�ht�v�� on ymp�ri maata, ja sit� totisesti riitt�� my�s, jos pysyttelet p��kaupungin, Pariisin, l�hettyvill�.

Ranskan Habbo Hotel, habbo.fr, on Ranskassa eritt�in suosittu, vaikka suomalaiset eiv�t sinne ole toistaiseksi kovinkaan usein eksyneet. Ranskan Habbossahan k�y my�s kanadalaisia, sveitsil�isi� ja belgialaisia, mutta p��osin siell� liikuskelevat hahmot ovat ranskalaista alkuper��.

HISTORIA

Ranska syntyi, kun Rooman valtakunnan luhistumisen j�lkeen, 400-luvulla, perustettu Gallian alueen frankkien valtakunta jaettiin kahtia. Ranska k�sitti kahtiajaon l�nsiosan. 1100-luvulla Ranskassa k�ynnistyi niin kutsuttu 1100-luvun renessanssi tai esirenesanssi. Sen aikana Ranskassa tapahtui monia merkitt�vi� muutoksia ja uudistuksia. Ranskalaiset osallistuivat mm. ristiretkiin, ja my�s taiteeseen syntyi uusi tyylilaji, goottilainen tyyli. P��osin ristiretkien takia Ranskaan alettiin rakentaa katedraaleja, ja kaupunkiel�m� muuttui parempaan suuntaan. My�s keskiajan suurimpiin k��nnekohtiin kuuluu satavuotinen sota, jossa Ranska soti Englantia vastaan. Englantilaisten karkottaminen maasta tapahtui Jeanne d'Arcin ja h�nen joukkojensa toimesta, sill� he lietsoivat kansaan ja sotajoukkoihin uutta toivoa ja uskoa, jonka avulla he mursivat merkitt�vi� piirityksi� ja taisteluita.

Vuosina 1643-1792 Ranskassa elettiin yksinvaltiuden aikaa. Sen aikana kolme eri kuningasta ehtiv�t hallita maata yksinvaltiaana. Ensimm�ist� kuningasta, Ludvig XIV:t�, joka hallitsi vuodet 1643-1715, on kutsuttu niin sanotuksi yksinvaltiuden huipentumaksi. H�n ajatteli, ett� mit� h�n haluaa, sit� my�s kansa haluaa ja lausui historian kirjoihin j��neet sanat: "L'�tat c'est moi", suomeksi: "Valtio olen min�." Ludvig XIV:t� kutsuttiin Aurinkokuninkaaksi, ja h�nen aikanaan Ranska oli Euroopan johtava valtio. Kaksi muuta kuningasta, jotka ehtiv�t Ranskaa noina aikoina hallita, olivat Ludvig XV (1715-1774) ja Ludvig XVI (1774-1792).

Itsevaltiuden aika loppui, kun Ranskassa tapahtui vallankumous ja kuninkaan teloituksen j�lkeen perustettiin tasavalta. Tasavallasta alkoi Maximilien Robespierren hallitsema aika, jolloin tuli varsin selv�ksi, ett� Ranskassa oli tapahtunut muutos, eik� yksinvaltiuteen ollut takaisin menemist�. Vallankumouksen vastustajat teloitettiin ja, kun vuonna 1794 Robespierre itse koki samanlaisen lopun, vallankumous alkoi tyynty�, jonka j�lkeen valtaan astui Napoleon, joka vuonna 1804 kruunasi itsens� keisariksi, vaikka juuri monarkiasta Ranska halusi p��st� eroon. Kuitenkin Napoleonin suuret teot saivat kansan hyv�ksym��n h�net keisarinaan, Napoleon nimitt�in valloitti puolet Euroopasta, kunnes vuonna 1815 h�net sy�stiin vallasta.

T�m�n j�lkeen Ranskassa koettiin monia vallankumouksia, ja vallassa olivat vuoroin porvaristo, vuoroin ty�v�ki. Napoleon III:n aikana Ranskan talous kehittyi merkitt�v�sti suurien siirtomaalaajennuksien ansiosta, mutta kansan ollessa tyytym�t�n asemiinsa Ranska julistautui tasavallaksi ja p��t�ksest� tuli pysyv�, vaikka siit� aluksi kehiteltiin vain v�liaikaista, kansaa rauhoittavaa ajanjaksoa.

Ranska oli Saksaa vastaan ensimm�isess� maailmansodassa, jossa se menetti alueita eritt�in paljon. Sodan j�lkeen Ranska kuitenkin sai suuria sotakorvauksia ja alueita, mm. Elsass-Lothringenin alueen, takaisin. Toisessa maailmansodassa Ranska antautui Saksalle kes�kuussa 1940 ja oli n�in ollen viitisen vuotta t�ysin Saksan vallan alla. Toisen maailmansodan loppu kuitenkin toi Ranskalle eritt�in suuria taloudellisia ongelmia. Intian itsen�istytty� monet muut siirtomaat seurasivat esimerkki� ja itsen�istyiv�t.

MATKAILU & N�HT�VYYDET RANSKASSA

Ranska on laaja maa, jossa n�ht�vyyksi� on todella paljon. Vaikka usein luullaan, ett� Ranskan n�ht�vyydet keskittyv�t Pariisiin ydinkeskustaan, niin ei todellakaan ole. Vaikka Pariisin keskustasta l�ytyy sen alueen hienoimmat n�ht�vyydet, kuten Louvre, Eiffel-torni, Riemukaari ja Notre Dame, jos Pariisiin on matkustamassa, kannattaa ehdottomasti varata aikaa my�s Pariisin ulkopuolelle teht�viin tutustumisiin.

Jos haluat rentoutua hetkeksi ja viett�� omaa aikaa, ei kannata j��d� Pariisiin. Kuitenkin, jos kesken matkaa iskee stressi ja johonkin olisi pakko p��st� hetkeksi huilaamaan, Pariisista l�ytyy hienoja ja rauhallisia puistoja, kuten Luxemburgin puisto. Pariisista l�htev�lle suosittelen ottamaan suunnaksi Bordeauxin, joka on Ranskan viinikaupunki. Se on s��stynyt paljolti turismilta ja hurmaa kenet tahansa kauniilla bulevardeillansa sek� hienolla arkkitehtuurillaan.

Ranskan ehk� eniten tarjoava kaupunki on Marseille, jonka rannalla voit aistia aidon v�limeren tunnelman. Uimaranta- tai museokierroksen j�lkeen voit helposti suunnata retkeilem��n kaupungin takana sijaitsevalle kauniille retkeilyalueella nimelt��n Calanques. Sen valkoiset kalliot tarjoavat hyv�n vastapainon kaupunkilomalta vaikuttavalle lomalle.

Lapsiperheille t�m� maa tarjoaa my�s paljon. Useat Pariisin n�ht�vyydet innostavat my�s pienemp�� matkailijaa. Notre Damen taitavasti tehdyt hahmot katedraalin katolla her�tt�v�t varmasti muutaman riemunkiljahduksen. Eiffel-torniinkin pienempien lapsien kanssa kannattaa suunnata, sill� yl�s p��see hissill� portaiden ohella. Ylh��ll� turvaj�rjestelyt ovat eritt�in hyvin hoidettuja, ja pienik��n lapsi ei voi aiheuttaa vaaratilannetta mill��n tavoin.

Ranska, p��osin Pariisi ja sen l�hialueet, ovat shoppailijan paratiisi! Astut mille tahansa p��kadun l�hettyvill� olevalle kadulle, l�yd�t varmasti vaateliikkeen. Maailman hienoimmat putiikit ja ostoskeskukset on keskitetty Pariisiin ja sen l�hist�lle. Pelk�st��n k�velless�si ostoskatuja, kuten Champs-�lys�esi� ja Rue de Rivolia pitkin, voit n�hd� useita kuuluisuuksia. Jos matka Pariisiin on sy�nyt jo suurimman osan rahoista, joita matkaa varten on s��st�nyt, eik� niin ollen rahaa ole j�ljell� siihen, ett� saattaisi maailman kalliimpiin kauppoihin ostoksille menn�, ei h�t� ole t�m�n n�k�inen! Pariisin vierest� l�ytyy La Vall�e Village, joka on kokonainen kyl� t�ynn� huippulaadukkaita merkkivaatteita. Mik� siit� tekee halvemman kuin normaalit kaupat, on se, ett� kyseiss� "kyl�ss�" myyd��n viime mallistojen vaatteita jopa puoleen hintaan. Kyl� on rakennettu erityisesti turisteille, jotta he voisivat tutustua ranskalaiseen ilmapiiriin astumatta v�ltt�m�tt� kauas p��kaupungista. Kyl�ss� myyd��n yhteens� 75 eri designervaatemerkki�, ja noin 40% sen asiakkaista on joko ulkomaalaisia turisteja tai ranskalaisia matkailijoita.

HABBO HOTEL – HABBO.FR

Ranskan Habbo Hotel, HAbbo.fr, avattiin marraskuussa 2004. Vuoden 2006 alussa Habboja oli hotellissa 245 961. Ranskalaisten mukaan Habbo Hotel on ollut suosittu nuorison keskuudessa jo todella pitk��n. Suomalaisia Hotelissa ovat n�hneet vain muutamat, ja my�s harva suomalainen on "tunnustanut" k�yneens� kyseisess� Hotelissa. Osa vain mielenkiinnon vuoksi, osa kielitaidon testaamisen takia.

Kun saapuu Hotellin Aulaan, t�k�l�iseen Receptioneen, n�kee, miten todella erilainen Ranskan Habbo on Suomen Habboon verrattuna. Huutajia ja muita h�iritsij�it� on todella paljon, ja aula on tupaten t�ynn� apua kyselevi� uusia habboilijoita. Hotellin Aulan kerrotaankin olevan koko Habbon suosituin yleinen tila SnowStorm -pelitilan ohella. Aulassa viihtyv�t erityisesti uudet k�ytt�j�t sek� muutamat konkarit ja tietysti HabboX:t. Vanhempien k�ytt�jien suosiossa ovat yksityiset huoneet, p��osassa vaihtolat ja jutteluhuoneet. Habbo eXpertteihin Ranskan Hotelissa suhtaudutaan todella l�mpim�sti. Monien mielest� HabboX -projekti on hyv� idea, mutta he moittivat "paikallisissa" eXperteiss� sit�, ett� useat heist� ovat todella ep�aktiivisia. Lis�� eXperttej� ei kuulemma tarvita, vaan nykyisten pit�isi olla aktiivisempia, tai heid�t tulisi korvata aktiivisilla k�vij�ill�.

Ranskalaiset puhuivat yll�tyksellisenkin hyv�� englantia ja olivat kohteliaita. Kysymyksiin he vastasivat nopeasti ja yst�v�llisesti sek� aloittivat itse paljolti keskusteluita. Monet k�ytt�j�t kehuivat Ranskan Hotelin ainutlaatuista ilmapiiri�, nimitt�in kenelle tahansa yleisiss� tiloissa voi menn� juttelemaan ja sanomaan "salut", jos mieli tekee. Kiusaamista tai haukkumista hotellissa ei tuntunut esiintyv�n. Toisiaan yst�v�lliseksi kehuvat ranskalaiset pit�v�t Hotelissaan juuri k�ytt�jist� ja heid�n muodostamastaan yhteis�st�, jossa jokainen habbo on saman arvoinen.

Ranskan Hotelin tilat ovat pitk�lti samat kuin Suomen Habbonkin, mutta tietysti joitain poikkeuksia on. SnowStormia, BattleBallia sek� Peelopaalua p��see kaikkia pelaamaan Ranskan Habbossa. Hotellista kerrotaan, etteiv�t julkiset tilat ole kovin suosittuja, mutta jos uusi julkinen tila navigaattoriin ilmestyy, sinne on yleens� menij�� jos toistakin. Suosio ei nopeasti lakkaa.

Ranska on hieno matkakohde, eli jos olet perheesi, yst�v�si tai ihan yksiksesi matkaan l�hd�ss�, vinkkaa ihmeess� heille, ett� Ranska voisi olla hyv� m��r�np��. Ranskan hintataso ei ole kovin alhainen, mutta sinne matkustaminen ja majoittautuminen oikeilla palveluilla ei ole kovinkaan kallista. Mutta varo vaan, Ranska on j�lleen yksi niist� maista, joihin on pakko p��st� uudelleen. Yksi kerta ei vain yksinkertaisesti riit�.

Ei matkaa tiedossa? No, suuntaa siis osoitteeseen habbo.fr, sielt� l�yd�t taatusti samaa hienostunutta ja yst�v�llist� tunnelmaa kuin Ranskasta oikeastikin. Englannilla p�rj�� mainiosti, huonompaakin ranskaa puhumalla p��see jo pitk�lle. Ranskalaisten korvat eiv�t s�ry, vaikka jokin lause v�h�n hullunkuriselta vaikuttaisikin!

A la prochaine fois,
Vaniljapasta